EMDR -TERAPIA

EMDR-menetelmän (Eye Movement Desensitization and Reprocessing eli silmänliikkeisiin perustuva poisherkistäminen ja uudelleen prosessointi) on kehittänyt psykologi Francine Shapiro ja se on ollut Suomessa käytössä 1990-luvun puolivälistä alkaen. Menetelmän avulla voidaan poisherkistää ja käsitellä traumaattisia tai muita häiritseviä muistoja.

Traumaattisten muistojen aktivoituminen

Traumaattisen tapahtuman aikana ihmisen hermoston tasapaino muuttuu, minkä seurauksena aivot eivät pysty käsittelemään informaatiota kuten neutraaleissa arkipäivän tilanteissa. Tällöin informaatio jää häiritsevään, prosessoimattomaan muotoon, useimmiten alkuperäisinä aistimuksina, tunteina ja fysiologisina tuntemuksina.

Myöhemmin nämä muistot voivat aktivoitua erilaisista ärsykkeistä ja aikaansaada painajaisunia, voimakkaita takautuvia mielikuvia traumaattisesta tapahtumasta tai muita häiritseviä oireita.

Tapahtuman uudelleenjäsentelyä ja vääristyneiden uskomusten korjaamista

EMDR-hoidossa yhdistetään tapahtuman käsittely silmänliikkeisiin tai muuhun kaksisuuntaiseen ärsykkeeseen, mikä laukaisee fysiologisen mekanismin ja informaation prosessointi aktivoituu.

Menetelmä vähentää traumaattiseen tapahtumaan liittyvää tunnekuormitusta, mieleen tunkeutuvia ajatuksia ja mielikuvia sekä painajaisia. Tapahtumaa voidaan jäsentää uudelleen tiedollisella tasolla sekä korjata vääristyneitä uskomuksia.

Menetelmä nopeuttaa monien sekä aikaisempiin järkyttäviin kokemuksiin että nykytilanteeseen liittyvien häiriöiden hoitoa.

EMDR:n hyöty on kiistaton myös erilaisten voimavarojen, vahvuuksien ja rentoutumisen vahvistamisessa etenkin psykoterapian alkuvaiheessa, jolloin on tarpeen vakauttaa voinnin epävakautta tai lisätä valmiuksia terapiatyöskentelyyn.